Tietoja

Osumia: 85009

Monitieteinen tutkimushanke, kohteena vähemmistökielet, välittäjäkielet ja kielten säilyminen

Kurkista ELDIAn maailmaan!

Kv(N): kainunkieli (kveeni) Norjassa NS(N): pohjoissaame Norjassa Me(S): meänkieli Ruotsissa SF(S): ruotsinsuomi Ka(F): karjala Suomessa Ka(R): karjala Venäjällä Es(F): viro Suomessa Ve(R): vepsä Venäjällä Võ(E): võro Virossa Se(E): seto (setukainen) Virossa Se(R): seto Venäjällä Es(G): viro Saksassa Hu(A): unkari Itävallassa Hu(S): unkari Sloveniassa

Tutkittavien kieliyhteisöjen sijainti.

Projektin päämääränä on kehittää systemaattinen ja yleistettävissä oleva menetelmä, jolla Euroopan kielitasapainon muutoksia ja niiden vaikutusta voidaan kuvata, mitata ja arvioida: eri monikielisyystilanteiden arviointiin soveltuva “Euroopan kielten elinvoimaisuusbarometri” (European Language Vitality Barometer, EuLaViBar). Tämän “työkalun” avulla voidaan analysoida tilanteita, joihin kuuluu a) kielellistä monimuotoisuutta, b) erityyppisten välittäjäkielten käyttöä eri yhteyksissä, sekä c) kielten elinvoimaisuuden, säilymisen ja uhanalaisuuden kysymyksiä. Projekti pyrkii myös kehittämään yleisen ja testattavissa olevan mallin kuvaamaan, miten Euroopassa välittäjäkieliä käytetään kansainvälisellä, kansallisella ja aluetasolla.

Projektin lähestymistapa on uudenlainen ainakin kolmessa suhteessa:

1) Uudenlainen käsitys Euroopan monikielisyydestä: Lähtökohtana ei ole hankittu monikielisyys (suurten Euroopan kielten kuten englannin tai ranskan opettaminen yksikielisille Euroopan kansallisvaltiokielten puhujille) vaan uudenlainen ymmärrys monikielisyydestä osana Euroopan kulttuuriperintöä: siihen sisältyy sekä kansallisten että alueellisten ja vähemmistökielten käyttöä kansainvälisempien välittäjäkielten rinnalla.

2) Vuorovaikutukseen ja rakentumiseen perustuva kuvaus: Lähtökohtana eivät ole konfliktipohjaiset mallit (kielten kilpailuasetelmat, monikielisyys yksilön tai yhteiskunnan psykologisena tai yhteiskunnallis-taloudellisena taakkana) vaan mallit, jotka korostavat yhteiskunnan vuorovaikutusluonnetta ja yhteistä toimijuutta. Emme keskity “kieleyteen” (languageness), kieleen abstraktina yksikkönä, vaan “kielitekemiseen” (languaging), aktiiviseen kielenkäyttöön ja kielivalintoihin.

3) Monitahoisempi kuva vähemmistökielistä: Lähtökohtana eivät ole yksinkertaistetut kysymyksenasettelut – “puhuuko/ymmärtääkö” joku kieltä vai ei – vaan kielen monitahoinen tehtävä symbolisten merkitysten ja kulttuuriarvojen kantajana sekä koko kielipohjaisten kulttuurikäytänteiden laaja kirjo.
Projektin tuloksia julkistetaan tieteellisissä yhteyksissä (julkaisusarjoissa, konferensseissa) sekä projektin verkkosivuilla (tulossa) ja useissa laajemmalle yleisölle suunnatuissa tilaisuuksissa. Erityisesti pyrimme tavoittamaan kansalaisjärjestöjä, paikallisia kielityön tekijöitä ja muita asianosaisia ryhmiä. 
Projekti kestää kolme vuotta ja käynnistyy alustavien suunnitelmien mukaan vuoden 2010 alussa.

Projektin osanottajat ja päävastuuhenkilöt