ELDIA-projektu ja tutkimuskonsortsii

Tietoja

Kategoria: Yleisty tieduo

Monitiijolline tutkimusaigomus, objektannu vähembistökielet, välittäikielet da kielien säilymine

Jeuropan kieliala on muuttumas perin pohjin. Kielipoliitikan da opastussistieman muutokset, uvvet muuttoliikkehet da muut šeikat muutetah niidy rouliloi da ruadoloi, kudamis kielii käytetäh valdivoloin, rahvaskundien da etnizien joukkoloin välis dai sydämes. ELDIA (European Language Diversity for All) on monitiijolline tutkimusprojektu, kudaman tavoittehennu on avvuttua, andua uvvelleh arvo da ellendiä uudeh tabah yksilön sego yhteiskunnan monikielizytty. Käytettävän kielitiijon da sotsiolingvistiekan, oigevus-, yhteiskundu- da statistiekkutiedoloin spetsialistat opitah yhtes eistiä meijän kaikkien ellendysty sit, kui paikallizet kielet, rahvahalliskielet da ”rahvahienvälizet” välittäikielet (vehicular languages) toimitah nygy-Jeuropas rinnakkai da keskenäh. Tutkimusruado keskittyy erähih vallittuloih monikielizih kollektiivoih, kudamat katetah vähiä vajai kogo spektran niilöis poliittizis da talovehellis-yhteiskunnallizis ololois, kudamis Jeuropan kielivähemmistöt eletäh (on pienembii da suurembii yhtevölöi, vahnoi vähembistölöi da muuttajii, on eloivoimazii da huonovoimazii, lujah libo heikkoh huolittuloi da kazvatettuloi kielii). Kai nämmä vähemmistökielet kuulutah suomelas-ugrilazeh kielikundah, kudai on rahvahanvälizesti tunnetus vähemmistökielien tutkimukses tuodu ezih aiga vajuallizesti. Tutkimusprojektan tulokset pidäy yhtelläh yhtistiä: niilöin avul voi vediä iellehpäi monikielizyön tutkimustu da kielipoliitikan kehityshommii toizisgi monikielizis yhtevyksis, Jeuropas da sen ulgopuolel.

Tutkittavien kieliyhtevölöin sijoičuspaikku Kv (N): kainunkieli (kveeni) Norveegies NS (N): pohjassaami Norveegies Me (S): meänkieli Ruočis SF (S): ruočinsuomi Ka (F): karjal Suomes Ka (R): karjal Veńal Es (F): viro Suomes Ve (R): vepsy Veńal Võ (E): võro Viros Se (E): seto (setukaine) Viros SE (R): seto Veńal Es (G): viro Germuanies Hu (A); vengrii Avstries Hu (S): vengrii Sloveenies

Projektan piämiäränny on kehittiä sistemuatilline da yhtehine menetelmy (metoudu), kudamal Jeuropan kielitazapainon muutoksii da niilöin vaikutustu voi kuvata, miärätä da andua arvuo: eri monikielizyssituatsien arvoičendah pädii ”Jeuropan kielien elinvoimubarometri” (European Language Vitality Barometer, EuLaViBar). Tämän ”työvehkehen” avul voi analiziiruija situatsieloi, kudamih kuuluu a) kielelline monimuodozus; b) eriluaduzien välittäikielien käyttämine eri yhtevyksis, sego c) kielien elinvoimazuon, säilymizen da varattavan tilan kyzymykset. Projektu tahtou paiči sidä kehittiä yhtehizen da testattavannu olijan mallin kuvuamah, kui Jeuropas käytetäh välittäikielii rahvahanvälizel, kanzallizel da alovehellizel tazol.

Projektan lähestymistaba on uvvenluaduine kolmes puoles:

1) Uvvenluaduine ellendys Jeuropan monikielizyön puoles: Lähtökohtannu ei ole nähty monikielizys (suurien Jeuropan kielien kui anglien- libo ranskankielen opastamine yksikielizile Jeuropan kanzallisvaldivokielien pagizijoile) a uvvenluaduine ellendys monikielizyös ozannu Jeuropan kul'tuuruperindyö: sih tulou sego kanzallizien sego alovehellizien da vähembistökielien käyttämisty rahvahienvälizembien välittäikielien rinnal.

2) Yhteisruadoh da rakendamizeh perustuju ezitys: Lähtökohtannu ei olla konfliktupohjazet mallit (kielien kilbuazetelmat, monikielizys yksilön libo yhteiskunnan psiholougiellizennu sego yhteiskunnallis-talovehellizennu kandamuksennu) a vaiku mallit, kudamat aktsentiiruijah yhteiskunnan yhtehisty ruadoluaduu da yhtehisty dieluo. Emmo kontsentriiruiččei ”kielezyöh” (languageness), kieleh abstraktizennu yksikönny, a vaiku ”kielitegemizeh” (languaging), aktiivizeh kielenkäyttöh da kielivalličuksih.

3) Monipuolizembi kuva vähembistökielis: Lähtökohtannu ei olla kebjendetyt kyzymyslaittelut – ”pagizougo/ellendäygo” kentah kieldy vai ei – a kielen monipuoline hommu simboulizien merkičyksien da kul'tuuruarvoloin kandajannu sego kaikkien kielipohjazien kul'tuurupraktiekoin levei spektru.

Projektan tuloksii jullatah tiijollizis ilmoituksis (julgavosarjois, konferensielois) sego projektan verkosivuloil (on tulemas) da monis suurembile rahvasjoukkoloile tarkoitettulois pidolois (kerähmölöis, tapahtumis). Enne kaikkie tahtommo tavoittua rahvasjärjestölöi, paikallizii kieliruavon ruadajii da muidu hommahkuulujii joukkoloi.

Projektu kestäy kolme vuottu da algau edukädehellizien suunnitelmoin mugah vuvven 2010 allus.