ELDIA-projekti ja tutkimakonsortiumi (FKV)

Details

Category: Allgemeine Informationen

Euruupan kielimaisema oon kokonhansa muuttumassa. Kielipulitiikin ja koulaamissysteemiitten muuttuminen, ihmisten siirtyminen maasta toisheen jms. muutethaan kans niitä rollii ja tehtäviitä, missä kielii käytethään staattiin, našuuniitten ja etnisten joukkoin välissä ja niitten sisässä.
ELDIA (European Language Diversity for All) oon multitietheelinen tutkimaprojekti, missä meininkinä oon ette se paranttaa, hunteeraa uuđesti ja ymmärttää uutheen laihiin semmossii assiita ko ette ihmiset ja ihmistokat puhuthaan enämpi ko yhtä kieltä. Praktilisen lingvistiikin ja sosiolingvistiikin ja oikheus-, yhtheiskunta- ja statistiikkitietheitten spesialistit freistathaan yhđessä tehđä, ette met sitte paremin ymmärtäisimä, kunka nyky-Euruupassa paikkalaiset kielet, našunaalikielet ja "internašunaaliset" välittääjäkielet (engelskaksi vehicular languages) toimithaan rinnakkain ja keskenänsä. Tutkimatyö fokuseeraa tyhä muutamphiin valitthuin monikielishiin ihmistokkhiin, mutta myötä oon kuitenki niin paljon esimerkkii, ette representaarattuna oon kohta kaikki semmoiset olosijat, missä Euruupan kieliminoriteetit elethään (sitä oon olemassa pienemppii ja suuremppii ihmistokkii, oon vanhoita minoriteettiita ja uussii siirttyyjiitä, sitä oon pärjääviitä ja pärjäämättömiitä kielii ja semmossii kielii, mistä perustethaan ja mitä autethaan, ja semmoissii kielii, mistä ei perusteta ja mitä ei auteta). Kaikki nämät minoriteettikielet oon suomalais-ugrilaissii kielii, ja tähään asti tätä kielijoukkoo oon tutkittu aivan liian vähäsen, ko kattoma sitä tutkimusalaa, mikä tunnethaan mailmala. Tutkimuksen resultaatit oon kuitenki ylheiset: niitten avula saatethaan eđesauttaat monikielisyyđen tutkimista ja niistä oon kans kielipuliittista appuu, ko freistathaan säilyttäät ihmistokkiin monikielisyyttä eri paikoissa, sekä Euruupassa ette muuvala.

Kv(N): kainunkieli (kvääni) Ruijassa NS (N): pohjaissaame Ruijassa Me(S): meänkieli Ruottissa SF(S): ruottinsuomi Ka(F): karjala Suomessa Ka(R): karjala Venäjällä Es(F): eesti Suomessa Ve(R): vepsä Venäjällä Võ(E): võro Eestissä Se(E): seto (setukainen) Eestissä Se(R): seto Venäjällä Es(G): eesti Tyskässä Hu(A): unkari Öystäriikissä Hu(S): unkari Sloveniassa

Projektin päämäärä oon ette ylösrakenttaat systemaatilinen ja ylheinen metodi, minkä avula saatethaan kuvata, mitata ja vyrdeerata muutoksii Euruupan kielibalansissa ja kunka net vaikutethaan. Se meinaa ette rakenethaan "Euruupan kieliin pärjäämisbaromeetteri" (engelskaksi European Language Vitality Barometer (EuLaViBar)). Tämän työkalun avula saattaa sitte analyseerata tilloi, mihiin kuuluu a. kielelinen monihaamuisuus, b. kunka erilaissii välittääjäkielii käytethään eri tiloissa, c. kysymykset kieliin pärjäämiskyvystä, säilymisestä ja uhanalaisuuđesta. Projekti freistaa kans rakenttaat ylös ylheisen mallin, mikä kuvvaa sitä kunka Euruupassa käytethään välittääjäkielii eri kanssoin välissä ja kunka niitä käytethään eri našuunit ja kans pienemppiin alloin ihmiset. Se malli häyttyy sitte olla semmonen, ette sitä saattaa testata ette näkkee kunka se toimii.

Projektin tapa tutkiit assiita on kuitenki kolmheen laihiin uusi:

1) Uusi ymmärys Euruupan monikielisyyđestä. Meininkinä ei ole tutkiit, kunka ihmiset käytethään niitä kielii, mikkä het opithaan koulaamisen läpi, niin ko engelskaa ja franskaa, mitä majoriteettikieliset ihmiset opithaan našunaalisissa kouluissa. Ei, meininkinä oon ymmärttäät, minkälainen osa monikielisyys oon Euruupan kulttuuriarppaa: Näjet ette siinä oon myötä sekä našunaalissii kielii ette pienemppiin alloin kielii ja minoriteettikielii, mitä kans käytethään rinnakkain enämpi internašunaaliitten välittääjäkieliin kans.

2) Kuvvaamisen pohjana oon interaktiivisuus ja konstruktivismi: Meininkinä  ei ole, ette lähđettäis misthään konfliktimallista (niin ko ette kielet kilppailhaan keskenänsä tahi ette monikielisyys olis indiviidile tahi yhtheiskunnale joku psykoloogilinen tahi ekonoomilinen takka), mutta semmosista malliista, mikkä fokuseerathaan yhtheiskunnan interaktiivisuutta ja sitä ette ihmiset toimithaan yhđessä. Met emmä meinaa tutkiit kieltä abstaktisena systeeminä (eli sitte "kieleyttä", engelskaksi languageness), mutta sitä kunka ja missä ja miksi kieltä käytethään (eli "kielihommaa", engelskaksi languaging).

3) Monipuolisempi kuva minoriteettikielistä: Se ei ole meininkinä tyhä ette selvittäät semmossii yksinkertaissii assiita niin ko jos joku puhhuu eli ymmärttää kieltä eli ei, mutta koko sen monimukkaisen tehtävän, mikä kielelä oon, niin ko ette kuljettaat myötä erilaissii symboolissii merkityksii ja kulttuuriarvoi. Pohjana meilä sitte oon koko se lamu spektrumi kunka kieltä kulttuurissa käytethään.

Projektin resultaattiita tulhaan antamhaan ulos tietheelisissä foorumiissa (aikakirjoissa, konferenssiissa) ja kans projektin nettilaiđoila (net tulhaan heti) ja usheissa lamumalle publikumile meinatuissa kokkouksissa ja laittamiissa. Eriliikaisesti met freistaama saađa kiini väenorganisašuuniita ja semmossii paikkalaissii ihmissii, jokka työtelhään paikan kielen kans, ja sitte kans muita ihmisroikkii, joile paikan kieli oon tähđelinen.

Projektin pittuus oon kolme vuotta ja se alkkaa niin ko nyt oon tehty plaanat vuođen 2010 alusta.

Osanottaajat