ELDIA-prujekti ja tutkimuskonsortsio (FIT)

Tietoja

Kategoria: Yleisty tieduo

Euruupan kielimaisema oon rohki muuttumassa. Muutokset kielipolitiikassa ja koulutussysteemissä, uuet muuttoliikheet ja muut asiat muuttava kans niitä rollia ja tehtäviä, joissa kieliä käytethään valtioitten, kansakunnitten ja eetnisitten ryhmitten välilä ja sisälä.

ELDIA (European Language Diversity for All) oon monitietheinen tutkimusprujekti, jonka tavotheena oon eesauttaa, arvioija uuesti ja ymmärtää uuela mallin yksityisen ihmisen ja yhtheiskunnan monikielisyyttä. Praktillisen kielitietheen ja sosiolingvistiikin, oikeus-, yhtheiskunta- ja statistiikkatietheitten asiantuntiat freistaava yhessä eesauttaa meän ymmärtämistä siittä, mitenkä paikaliset kielet, kansaliskielet ja “kansanväliset” välittäjäkielet (vehicular languages) toimiva nykysessä Euruupassa rinnakhain ja keskenhään. Tutkimustyö keskittyy muutamhiin valithuin monikielishiin yhtheissöin, jokka kattava melkein kaikki net poliittiset ja ekonoomiset-yhtheiskunnaliset olot, joissa Euruupan kieliminuriteetit elävä ja se oon kirjava (oon pienempiä ja suurempia yhtheisöjä, vanhoja minuriteettiä ja muuttanheita ihmisiä, oon voimakhaasti eläviä ja uhattuja, voimakhaasti eli heikosti huolettuja ja viljeltyjä kieliä). Kaikki nämät minuriteettikielet kuuluva suomalaisugrilaisheen kielikunthaan, joka kansanvälisesti tunnetussa minuriteettikielitten tutkimuksessa oon pahasti alakanthiin eustettu. Tutkimusprujektin tulokset saattaa kuitenkin ylheistää: niitten avula saattaa eesauttaa monikielisyyen tutkimusta ja kielipolitiikan kehitystoihmeenpitheitä muissaki monikielisissä yhtheyksissä, Euruupassa ja sen ulkopuolela.

Kv(N): kaihnuunkieli (kveeni) Norjassa NS (N): pohjossaame Norjassa Me(S): meänkieli Ruottissa SF(S): ruottinsuomi Ka(F): karjala Suomessa Ka(R): karjala Venäjällä Es(F): eestin kieli Suomessa Ve(R): vepsä Venäjällä Võ(E): võro Eestissä Se(E): seto (setukainen) Eestissä Se(R): seto Venäjällä Es(G): eestin kieli Saksassa Hu(A): unkari Itävallassa Hu(S): unkari Sloveniassa

Tutkittavitten kieliyhtheisöitten sijanti.

Prujektin päämääränä oon kehittää systemaattinen menetelmä jonka saattaa ylheistää, ja jolla Euruupan kielitasapainon muutoksia ja niitten vaikutusta saattaa kuvata, mitata ja arvioija: “Euruupan kielitten elinvoimaisuusbaromeetteri” (European Language Vitality Barometer, EuLaViBar) jonka saattaa anpassata eri monikielisyystilantheitten arviointhiin. Tämän “työkalun” avula saattaa analyseerata tilantheita, joihin kuuluu a) kielelistä vaihtelevuutta, b) erityyppisitten välittäjäkielitten käyttöä eri yhtheyksissä, ja c) kielitten elinvoimasuuen, säilymisen ja uhanalasuuen kysymyksiä. Prujekti freistaa kans kehittää ylheisen mallin jota kans saattaa testata näyttämhään, mitenkä Euruupassa käytethään välittäjäkieliä kansanvälisellä, kansalisella ja aluheelisella tasola.

Prujektin lähestymismalli oon uuenlainen kuitenki kolmessa suhtheessa:

1) Uuenlainen käsitys Euruupan monikielisyyestä: Lähtökohtana ei ole hankittu moni¬kielisyys (suuritten Euruupan kielitten, niinku engelskan eli franskan opettaminen ykskielisille Euruupan kansalisvaltiokielitten puhujille) mutta uuenlainen ymmärtäminen monikielisyyestä osana Euruupan kulttuuriperinettä: siihen sisältyy niin kansalisitten ko aluheelisitten ja minuriteettikielitten käyttö enämpi kansanvälisitten välittäjäkielitten rinnalla.

2) Kuvvaus joka perustuu yhtheispelhiin ja rakentumisheen: Lähtökohtana ei ole konfliktipohjaset mallit (kielet kilpailioina, monikielisyys indiviitin eli yhtheiskunnan psykoloogisenna eli yhtheiskunnalis-ekonoomisenna taakkana) mutta mallit, jokka painottava yhtheiskunnan yhtheispeliluonetta ja ette net toimiva yhessä. Met emmä keskity “kieleytheen” (languageness), kiehleen abstraktinna kokohnaisuutena, mutta “kieliteke¬misheen” (languaging), aktiivisheen kielenkäythöön ja kielitten valinthoin.

3) Monipuolisempi kuva minuriteettikielistä: Lähtökohtana ei ole ette tehä yksinkertasia
kysymyksiä – “puhhuuko/ymmärtääkö” joku kieltä eli ei – mutta kielen monipuolinen tehtävä symboolisitten merkityksitten ja kulttuuriarvoitten kantajanna ja kaikki kirjavat kielipohjaset kulttuurikäytänöt.

Prujektin tuloksia julkasthaan tietheelisissä yhtheyksissä (julkasusarjoissa, konferen¬sissä) ja prujektin kotisivula (tulossa) ja usseissa laajemmalle ylheisölle suunatuissa tilasuuksissa.
Ennen kaikkia met freistaama tavottaa kansalaisjärjestöjä, paikalisia kielityön tekiöitä ja muita asianosasia ryhmiä.

Prujekti kestää kolme vuotta ja käynistyy alustavitten plaanitten mukhaan vuen 2010 alussa.

Osanottajat