Eldia-projekt i oppindkožmuz (VEP)

Tietoja

Kategoria: Yleistä tietoa

Evropan keliden londuzkuva om vajehtamas kaiken aigan. Kel’politikan i školprocessan vajehtesed, uded vajehtezsirdändad i m.e. vajehtaba mugažo nenid rolid i tegendoid, miččiš kelid kävutadihe valdkundiden, mez’kundiden i etnižiden gruppiden keskes i südäimes.

ELDIA om äitedoine oppindprojekt, kudamban pätegend om abutada, udes arvostelda i el’geta udel ladul ühten personan i mez’kundan äikeližut. Praktikkel’tedon i sociolingvistikan, oiktuden i mez’kundan, mugažo statistikan azjoiden tedomehed takaiba ühtes el’gendamha, kut taholižed keled, valdkundan keled da ”rahvahankeskeižed” keled-kesknikad (vehicular languages) radaba nügüdläižes Evropas rindati i kesken. Oppindrad süveneškandeb erasihe valitud äikeližihe mez’kundihe, kudambiden pohjal voiškandeb ozutada politižid, socialižid oloid, miččiš eläba vähäluguižed kel’kundad (om penembid i surembid mez’kundid, om vanhoid vähäluguižid kel’kundid i sirdänikoiden kelid, om kel’kundid, kudambiš holdutas vähemba i enamba, om tegokelid).

Äjad neniš vähäluguižiš rahvahiden kelišpäi mülüba suomalaiž-ugrilaižehe-ki kel’kanzha, i niiš ei ole äi tedoid rahvahankeskeižes tedokundas. Oppindprojektan satused voiškandeb ühtištada: niiden abul voiškandeb ozutada äikeližuden oppintöd i kel’politikan sirdändad edehepäi toižiš-ki äikeližiš mez’kundiš, Evropas i sen irdpolel.

Projektan pätegend om siš, miše kehitoitta mugoine sistematine i ühthine maht, miččen abul voiži Evropan keliden znamoičendan vajehtesid i painandad kuvata, märita i arvostelda: erilaižiden äikeližiden oloiden arvostelendad voib tehta ”Evropan elonvägibarometr” (European Language Vitality Barometer, EuLaViBar). Necen ”tökalun” abul voiškandeb analizoida mugoižiud oloid, kut: a) kelen erazvuiččid vajehtesid, b) eriladuižiden kel’-kesknikoiden kävutandad erazvuiččiš situacijoiš; c) keliden elovägen, kaičendan, kadondan küzundoid.

Projekt takaib mugažo sirdmaha edemba märičendproblemoid, kudambiden pohjal voib rindatada, kut Evropas kelid-kesknikoid kävutadas rahvahankeskeižes, rahvahaližes i taholižes situacijas. Projektan oppindlad om erazvuitte koumes polespäi: 1) Udehk kacund Evropan äikeližudehe – lähtendčokimen ei ole valitud äikeližuz’ (suriden Evropan keliden kut anglian vai francian keliden opendamine üks’keližile Evropan rahvahanikoile), a udehk äikeližuden el’gendamine Evropan kul’turan palaks: sihe mülüb valdkundiden, taholižiden vai vähäluguižiden rahvahiden keliden kävutandad keliden-kesknikoiden rindal. 2) Kesknäižpainandal i alandusil olii kuvadand: lähtendčokimen ei olgoi konfliktsituacijad (keliden voibištelend vai äikeližuz’ kut ühten personan vai miččen-se mez’kundan pätand olda äikeližin), a mugoižed eloladud, konz om kožmuz keliden otandas eloho i konz kaik nece om kuti ühthine rad. Necen projektan päprincip ei pidäde kel’he süvendamižes vai kel’he kut abstraktižehe predmetaha kacumižes, a siš miše nägištada kut kel’ eläb, radab, kut sidä valitas. 3) Äipoline kuva vähäluguižiden rahvahiden keliš: Lähtendčokim ei pidäde üks’kerdaižen küzundan pätandas – pagižeb-ik/el’gendab-ik ken-se mittušt-se kel’t vai ei – a siš el’genduses, mitte kelen znamoičend kut kul’turan kandajal om vai miččel sijal kaik kelen levedad kul’turalandused oma.

Projektan andmused todas sil’mnägubale tedolähtkiš (tedoserijoiš, konferencijoiš) i projektan verklehtpolil (se linneb teravas) i äjiš levedan mez’kundan täht tehtud tedosuimiš. Lujas tahtoižim olda ühthižtös rahvahaližiden kul’tursebroidenke, taholižiden kel’tedomehidenke i toižiden azjaližiden gruppidenke. Projekt jatkub koume vot i zavodiše meiden takaindoiden mödhe voden 2010 augotišes.

Projektan ühtnikad i pämehed